Muuratjärveä ympäröivien kylien vesihuoltohanke

09.04.2010

Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunnan varsinainen kokous Tikkalassa, 6.4.2010

Muuratjärveä ympäröivien kylien vesihuoltohankkeen rakentamisvaihe ajoittuu ajalle lokakuu 2008 – kesäkuu 2010. Tämän kokouksen aikana hanke on loppusuoralla. Hankkeessa rakennettiin vesi- ja jätevesihuoltoa Rannankylään, Isolahteen, osaan Taka-Keljoa, Saukkolahteen ja Tikkalaan.

Hankkeen myötä rakentamismahdollisuutta tarjottiin koko Taka-Keljolle, Ylä-Muuratjärvelle ja Vuohensalolle. Ne jäivät rakentamatta liian vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Hankkeen sisällä jäi rakentamatta noin 15 liittymää Noukannimessä ja Lapinniemessä. Noukaniemesä ei kyetty rakentamaan, koska ei saatu sovittua maankäytöstä ja Lapinnimeen ei saada toimivaa verkkoa liian vähäisen liittyjämäärän vuoksi. On keskusteltu myös Kinkomaan vajaan kahden kilometrin ja noin 20 kiinteistön verkon rakentamisesta.

Hankkeella rakennettiin vesihuolto vajaaseen neljäänsataan kiinteistöön ja noin tuhannelle hengelle.

Talous

Hanke sai erilaisia avustuksia:

• Hanke otettiin valtion vesihuoltotyöksi, valtio avusti hanketta vesihuoltoavustuksina 120 000 euroa ja hanke sai EU-avustusta 375 000 euroa. Tällä avustuksella rakennetusta osuudesta maksettiin arvonlisäveroa eli jäljelle jäi 292 500 euroa alv 0%. Kaikkinensa valtion ja EU:n avustuksia hanke on saanut 1 087 500 euroa.
• Muuramen kunta on avustanut 20 % Muuramen alueelle rakennetusta verkosta. Korpilahti ja Jyväskylä avustivat runkoverkon rakennusta omalla osuudellaan ja 25 % Jyväskylän alueelle rakennetusta verkosta.

Hankkeen avustusten osuus on reilu 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Rankentamisolosuhteet

Hanke rakennettiin vaativissa olosuhteissa. Syyskausi 2008 oli hyvin sateinen ja se merkitsi huomattavia vaikeuksia itse rakentamiseen ja sen lisäksi lisäkuluja sateen vaatimien korjaustöiden vuoksi. Talvikausi 2009—2010 oli kylmä ja se merkitsi seisontapäiviä rakentamiseen sekä vaikeuksia jo käyttöön otetun verkon osalta takaiskuventtiilien rikkoutumisten vuoksi. Kaikki nämä korjaustyöt toki menivät pumppaamot toimittaneen yrityksen laskuun.

Nyt keväällä 2010 joudumme keskeyttämään rakennustyöt joksikin aikaa ja odottamaan, että kelirikko on ohitse. Työt tehdään kelirikon ja maaston kuivumisen jälkeen eli vältetään ylimääräisiä kustannuksia teiden ja piha-alueiden korjauksesta.

Vaativia rakennusolosuhteista hankkeelle merkitsivät myös osan liittyjien esittämät hyvin suuret vaatimukset. Tuntui, että jotkut liittyjät ajattelivat, että osuuskunnalla on rahaa käytettäväksi vaikka kuinka paljon tämän hankkeen läpi viemiseen. Kuitenkin avustusten jälkeen osuuskunnan täytyy rakentaa hanke liittymismaksuilla ja, jos ne eivät riitä, osakkailta perittävillä lisäosuuksilla.

Hankkeen lopulliset kustannukset liittyjälle

Kykenemme sanomaan hankkeen lopullisen kustannuksen liittyjille vasta parin vuoden kuluttua hankkeen valmistumisesta.

Urakan päättymisen jälkeen jää tilille noin kahden vuoden lainanlyhennyssumma eli 350 000 € – 450 000 € lainanhoitoon. Sen lisäksi hankkeen sisälle jää 11 kiinteistöä, jotka joutuvat liittymään hankkeeseen ennen pitkää, kun haemme osuuskunnalle toimialuetta. Nämä kiinteistöt merkitsevät 137 500 euron liittymismaksuja. Kaikki uudet liittyjät maksavat liittymänsä ennen rakennustyön alkamista eli heille ei enää tule käytettäväksi kunnan takaamaa osakaslainaa.

Näiden lisäksi Tikkalan alueella on kymmeniä kiinteistöjä, jotka eivät ottaneet vesiliittymää kiinteistöönsä. Kun osuuskunta hakee itselleen toimialuetta, nämä kiinteistöt joutuvat talousveden laadun tutkimukseen mukaan. Niistä täytyy vuosittain ottaa talousvedestä näyte ja näytteen tutkiminen laboratoriossa maksaa suurin piirtein saman verran kuin kahden ihmisen normaali vuosittainen vedenkäyttö. Ennen pitkää kaikille Tikkalan alueen kiinteistöille tulee edulliseksi liittyä osuuskunnan veteen.

Edelleen parin vuoden aikana näemme sen, minkä verran me voimme myydä uusia liittymiä toiminta-alueelle. Näillä näkymillä näyttäisi, että viisi liittymää / vuosi on varsin kohtuullinen myyntimäärä. Erityisesti Tikkalan alueelle olevat kaavan valmistumista odottavat tontit merkitsevät osuuskunnan taloudelle merkittävää varantoa. Tärkeää on että kaupunki ja yritykset avaisivat alueella tonttien myynnin ja määrittelisivät tonteille kaupankäynnin kannalta järkevän hintatason.

Minun ajatus on, että lisäosuuksien tarve jää varsin pieneksi parin vuoden kuluttua.

Tulevaisuuden haasteita

Hankkeen keskeisiä tulevaisuuden haasteita on tuottaa osuuskunnan palveluja riittävän edullisesti osakkaille, niin että näiden asumis- ja yrittämisolosuhteet mahdollistuvat alueella.

Haastetta tälle tuottaa se, että meidän verkko on noin 60 kilometriä pitkä, sillä on pitkälti toistakymmentä linjapumppaamoa ja kolme paineenkorotusasemaa. Nämä merkitsevät suurta määrää sähköliittymiä ja suuria sähkölaskuja.

Sen lisäksi osuuskunnalla on alueella 300 kiinteistöpumppaamoa. Sähkökulujen lisäksi linjasto vaatii jatkuvan päivystyksen ja 7/24 huollon. Päivystystä ja huoltoa varten tarvitaan riittävän hyvin verkon tuntevat päivystäjät ja huoltajat. Nyt rakennusvaiheessa olemme päivystäneet itse ja pitäneet päiväkirjaa päivystystapahtumista, että tunnistamme mahdolliset viat, osaamme varautua niihin etukäteen ja voimme koettaa painaa turhien hälytysten määrän mahdollisimman alas. Palvelujen tuottaminen mahdollisimman edullisesti on kova tavoite.

Osuuskunnalla on Tikkalassa siiviläkaivo, jonka tuottoisuus vuorokaudessa on maksimissa 253 kuutiometriä vettä. Tasaisesti siitä voidaan pumpata noin 130 kuutiometriä vuorokaudessa. Nykyisellä laitoksella me tuotamme sieltä alle 20 kuutiota vuorokaudessa. Meidän olisi aivan välttämätöntä saada vedentuotantolaitos, joka tuottaisi kaiken veden Tikkala—Saukkola—Isolahti—Taka-Keljo alueelle.

Tämä vedentuotanto merkitsisi noin 35 000 euron vuosituotosta osuuskunnalle. Se antaisi mahdollisuuden pitää veden ja jäteveden hinta edullisena / osakas. Meillä on sisällä tällä hetkellä ELY-keskuksessa hakemus avustuksesta vedenkäsittelylaitoksen rakentamisesta sekä kuntien ja vanhan Keski-Suomen Ympäristökeskuksen myönteiset lausunnot hankkeesta. Odotamme saavamme avustuksen kaivon rakentamiseen, ja käymme koko ajan neuvotteluja asianosaisten kanssa.

Osuuskunnan täytyy myös tehdä omalle alueelleen kriisitilanteita varten toimintaohjeet ja hankkia sitä varten tarvittavat tiedot. Se merkitsee vajaan sadan sivun tekstin tuottamista ja muutamaa mappia liitetiedostoja. Tämän tekeminen on tulevan vuoden keskeinen tehtävä, kunhan hanke on kokonaisuudessaan rakennettu.

Taloudelle haasteen aiheuttaa myös poisto-ohjelma, joka ainakin tällä hetkellä tuntuu liian kunnianhimoiselta ja meidän täytyy jutella tilintarkastajan kanssa poisto-ohjelman muuttamisesta hieman järkevämpään tasoon.

Myös korkosuojaus on tällä hetkellä osakkaille tappiollinen. Korot olivat korkealla ennen kuin rakentaminen alokoi. Hallitus halusi varmistua, ettei kiinteistönomistajan maksama lainankorko nousisi liian korkeaksi. Talouden taantuman vuoksi korot kuitenkin laskivat ennätyksellisen alhaiseksi. Tällä hetkellä korkosuojaus tuottaa tappiota, mutta osakaslaina on annettu 20 vuoden ajalle eli korkojen noustessa tilanne tasoittuu.

Tulevaisuuden rakentamishankkeita

Tulevaisuudessa osuuskunta rakentaa varmasti siirtoviemärin ja uuden syöttövesijohdon nykyisestä jäteveden liitospisteestä (Rajala) valtatien 9:n läheisyydessä sijaitsevalle Muuramen kunnan jätevedenpumppaamolle. Siirtoviemärin ja syöttövesijohdon rakentamiskustannukset ovat n. 200 000 € (ALV 22%). Rakentaminen toteutetaan Muuramen kunnan kanssa yhteistyössä, kunta tarvitsee Rajalan alueelle uuden syöttövesijohdon ja samalla varmistetaan jätevesilinjaa vanhalle puhdistamolle.

Rakentamistyö toteutetaan, koska Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunnan jätevedet tulevat Tikkalan kylältä saakka ja saattavat aiheuttaa hajuhaittoja Rajalassa pitkien viipymien johdosta. Uuden pumppaamon ja siirtoviemärin rakentaminen poistaisi ongelmat ja pumppaamoon asennetaan jätevedenmittaus. Mittauksella varmistamme, että maksamme kunnalle juuri siitä jätevesimäärästä, jonka tuotamme.

Muiden rakentamishankkeiden, joihin osuuskunta lähtee, tulee vahvistaa osuuskunnan kykyä toimia alueella ja myös olla taloudellisesti kestävällä pohjalla. Osuuskunnan on kuitenkin edullista saada mukaan verkkoonsa lisää liittyjiä eli lisää yhteisen taloudellisen taakan kantajia, niin että verkon ylläpito ja kuolettaminen jakautuisi mahdollisimman monen osakkaan osalle.

Simo Lampela
Puheenjohtaja