Osuuskunnan vuosimaksu

22.09.2009

Osuuskunnan vuosimaksu on tänä kuluvana vuonna noussut 50 € / liittymä + alv. Tässä hinnassa on 20 € nousua vuoden 2008 hintaan. Eräs osakas kysyi, miksi tällainen hinnan nousu?

Osuuskunnan tavoite on toimia taloudellisesti kestävällä pohjalla, ilman merkittäviä voittoja ja tappiota. Emme voi pitää hintoja samana kuin silloin, kun jaettiin vain vettä. Edelleen tavoite on pitää hinnoittelu suurin piirtein samana kuin Muuramen kunnan vesilaitos.

Sama osakas kysyi, että eikö Rannankylän osuuskunnan olisi kannattanut pysyä itsenäisenä, koska hinnat näin nousevat. Rannankylän vok ei olisi yksin pystynyt rakentamaan omaa viemärihankettaan. Valtiovalta ei mielellään tue pieniä osuuskuntia; avustuksia ei anneta liian pieniin hankkeisiin. Linja on sama kautta maan. Pieniä osuuskuntia pidetään tänä päivänä myös turvallisuusriskinä veden ja jäteveden huollon toteuttajana. Niitä rohkaistaan järjestäytymään suuremmiksi toimintayksiköiksi joko sulautumalla tai muodostamalla huoltorenkaita.

Meidänkin nykyistä hanketta pidettiin liian pienenä valtion budjetista rahoitettavaksi. Eli jos olisi ollut halu pysyä itsenäisenä Rannankylän osuuskuntana, se olisi merkinnyt pelkästään vedenjakeluun keskittynyttä osuuskuntaa.

Kun Rannankylän ja Isolahden vok:t jakoivat vain vettä, se tuli vapaala painolla kirkonkylältä ja kunnolla vain osalle osakkaita. Osalle se ei tullut riittävällä paineella. Kunnollista painetta ei ollut esimerkiksi Rannankylän haarassa ja Isolahden talon mäellä. Pelkän veden jakelu ei aiheuttanut käyttökuluja eikä edellyttänyt ihmeempiä tekoja homman pyörittämiseen. Koko verkossa oli yksi paineenkorotus Isolahdessa. On luonnollista, että kuluvana vuonna 2009 vesiosuuskunnan palveluissa on aivan eri sisältö ja eri vaatimukset kuin viime vuonna. Tänä vuonna on rakennettu ja otettu käyttöön viemäri. Viemärin pyörittäminen on huomattavasti vaativampaa kuin pelkän veden.

Rakennetussa viemärissä on käytössä sen valmistuttua 16 linjapumppaamoa (ja tämä lisäksi vedelle paineenkorotuksia kolme kappaletta). Kaikkiin näihin on oma sähköliittymä (kaikkiaan 19 kappaletta). Rakennettu viemäri lisää runsaasti huollon tarvetta. Toiminnassa on edellä mainitut linjapumppaamot, paineenkorotukset ja noin 350 kiinteistöpumppaamoa sekä noin 60 km linjaa vedelle ja viemärille, satoja tarkastuskaivoja ja - venttiilejä, kilometreittäin viettoviemäriä sekä nyt oma pieni kaivo.

Nyt osuuskunta on pienen kunnan vesilaitoksen kokoinen. Se tarvitsee henkilön / henkilöstöä hoitamaan verkoston toimintaa ja päivystämään hätätapausten varalta. Se tarvitsee riittävän määrän ammattimiehiä hälytettäväksi paikalle ongelmatapausten sattuessa. Osuuskunnan talouden hoito edellyttää myös asiallisen kirjanpidon ja tilin- ja hallinnontarkastuksen.

Osuuskunnan taloudellista liikkumavaraa rajaa se, että me olemme pääasiassa kunnan veden varassa. Myyntikate kunnalta ostetussa vedessä sekä toimitetussa jätevedessä on hyvin pieni kattamaan toimintakuluja. Keskeinen tavoite osuuskunnalla on tuottaa jaettava raakavesi mahdollisimman pitkälle itse ja siten saada pitkällä tähtäimellä osuuskunnan toiminta sellaiseksi, että voimme pitää hinnat edullisena.

Tämän hetkiseen kokemukseen perustuva käsitys allekirjoittaneella on, että meidän osuuskuntamme on hinnoittelussaan vertailukykyinen niin kauan kuin pysymme Muuramen kunnan hinnoissa. Osuuskuntana meillä on velvollisuus myös pysyä taloudellisesti riittävän vakaalla pohjalla alusta alkaen.

Tulevaisuudessa tulemme myös tarvitsemaan toiminnassa sen verran taloudellista liikkumavaraa, että voimme tehdä suhteellisen suuren pumppaamon remontin kassavaroista. Osuuskunnan vesi- ja jätevesihuollon varassa on verkon valmistuttua noin neljäsataa osakasta, lähes tuhat henkilöä, kaksi koulua ja päiväkotia, kymmeniä yrittäjiä. Vesihuollon täytyy olla siis mahdollisimman varmaa ja huoltokatkojen mahdollisimman lyhyitä.

On hyvä huomata, että ympärillämme Jyväskylän energian hinnat ovat esimerkiksi jo aivan muuta kuin meidän hinnat.

Simo Lampela,
Puheenjohtaja